Taas on aika asettua aloilleen sillä on joulu. Tuo ihana rauhan ja rakkauden juhla. Paskat! Joulu on hikisten äitien ja isien oma henkilökohtainen helvetti. Lahjoja monella sadalla eurolla pikku pirpanoille jotka kotona odottavat rakasta joulupukkia. Tuota ihanaa viinalta haisevaa vanhusta joka oikeasti on naapurin Masa. Kyllä sanon taas että ei ole joulu enää mistään kotoisin. Ennen vanhoina hyvinä aikoina jolloin ei ollut kaupassa tsiljoonaa eri vaihtoehtoa lahjaksi, silloin oli kaikki paremmin. Itse en käy kuin vaan syömässä perheen kanssa. Eikä niitä lahjoja. Joulupäivänä lähden kavereiden kanssa baariin. Kyllä joulua ei tarvitse juhlia kuin se yksi päivä. Sekin ehkä jo on liikaa.

Joulu on se vuoden pakollisin juhla. Aika jolloin ihmiset alkavat kääntää päätään seuraavaan vuoteen ja niihin niin ihaniin UV bailuihin. Ennen muinoin joulu oli Jessen juhla. Monia se ei enää kiinnosta. Kirkossa yritetään nuorentua nykypäivänä ja hoilata itkuvirsiä ja joululauluja kuin viimeistä päivää. Ei kiinnosta Jesset. Ei kiinnosta kirkko. Paitsi hihhuleita.

Ja voi helvetti näitä ikuisia "uusia" joululevyjä mitä "artistit" tekee. Yön Olli Lindholmin levy tuli nyt markkinoille. Oli omaperäinen nimi sillä. Nimittäin Minun jouluni.. VOI helvetti! Siis se jätkä ei osaa edes junttihiuksineen laulaa. Ihan hirveetä sontaa. Siinä kun radiossa autossa sen yhden biisin alun kuulin, ajattelin et tämän takia vihaan joulua. Mies joka ei osaa laulaa tekee omat sovitukset puhki kulutetuista kappaleista. Aika samalle paskalle ne minusta kuullostaa silti

Eihän siinä. En toivota jouluja. Toivotan vaan että saadaan kaikki veritulppa jouluruokien rasvaisuudesta. Ähky tullut jo on. Silti toivotan ei niin hyvää mut parempaa ehkä kuin tämä vuosi uutta vuotta!